Meille kuuluu pelkästään hyvää, mutta kovin vähän mitään uutta.
Pentuja ei kuulu vieläkään, vaikka Sumu kävikin tuossa keväämmällä heilastelureissulla. Nyt onkin mietintämyssä päässä, miten tästä eteenpäin, sillä Sumu täyttää kohta 3v. ja pelkään pahoin että huonon puoleinen lisääntymiskäyttäytyminen periytyisi myös jälkeläisille... Sumu kävi hakemassa TUROK:sta keväällä toisen serttinsä ja ilmoitin hänet vielä kesä-Hesaan leikkaamattomien sarjaan. Syksyllä on sitten päätösten aika, miten tästä eteenpäin.
Vanhat tädit voivat paksusti ja nauttivat kesäaikaan siirtymisestä. Harmistusta itselleni on aiheuttanut se, että nykyisestä asuinpaikasta johtuen näyttelyissä ja varsinkin ulkomaannäyttelyissä käyminen on nykyään todella vaikeaa. Niinpä Raptori joutuu tyytymään nykyisiin titteleihinsä (PR & EC) käytännön syistä, ja keskitymme jatkossa kotimaan serttien ollessa täynnä vain veteraaniluokkiin.
Kasvatus- ja näyttelyrintamalla on siis hiljaista ja olenhan joutunut myös yhdistystoiminnasta luopumaan liki kokonaan. Kaikkea ei voi saada, vaikka kuinka haluaisi, mutta onneksi tämä itäinen asuinpaikkamme tarjoaa korvikkeeksi upeita retkeilymaastoja. Kokonaan kissatouhut eivät sentään ole jääneet taka-alalle vaikka lähinnä eläkeläisiä omissa nilkoissa pyöriikin, sillä kyllähän tässä edelleen elätellään toivetta että Emma-Raptori-Monni-Apina -linja vielä jatkuisi...
PS. Nimeni on muuttunut, eli vastedes Felibiosis-kissoja kasvattaa Virjamo niminen henkilö 